Tämän vuoden kisa onnistui hyvin, vaikka pieniä vaikeuksia matkalla olikin. Kisapäivämäärä sovittiin alustavasti jo viime vuoden puolella. Ajankohta valikoitui syksylle ennen hirvenmetsästystä. Päivän piti olla lauantai 2.10.2021. Tällä päivämäärällä varattiin kisakeskus jo alkukeväästä. Myös alueella oleville metsästysseuroille lähetettiin infoa asiasta, jotta rogaajat ja metsästäjät eivät osuisi samalle päivälle samaan maastoon.
Kisamaastoksi valikoitui sellainen kartta, jossa Liesjärven pääsisi kiertämään kokonaan. Ja pohjoisosassa karttaa Turpoojoen ylitys tapahtuisi Kala-Apajan kohdalta. 1:25000 mittakaavalla olevalla kartalla tämä tarkoitti sitä, että kartta olisi aikaisempiin vuosiin poiketen pystysuunnassa. Kartan koko olisi saanut olla hieman isompi kuin A3, jotta Keppana Kellarin pohjoispuolella oleva Herttuajärvi olisi voitu kiertää myös itäpuolelta. Nyt kartta jäi sen verran kapeaksi, että itäkiertoa ei pystynyt tekemään. Tämän johdosta Keppana Kellarin kohdalla reittisuunnittelut jäivät turhan vähille vaihtoehdoille.
Ensimmäiset rastipisteet kartalle olivat valmiina jo alkutalvesta. Rasteja oli helppo pistää kartalle vaikka kuinka monta, mutta todellisuudessa rastien määrä piti karsia melkoisesti, sillä rastipaikkojen tarkastaminen sekä rastien vieminen vievät aikaa melkoisesti. Myös emit-kortille mahtuvien leimojen määrä on rajallinen. Ajatus oli, että ratamestari kävisi rastipisteet tarkastamassa hyvissä ajoin kesän alkupuolella. Mutta todellisuus oli taas kerran ihan toinen. Vajaa 10 rastipistettä oli tarkastettu kesän aikana.
Louna-Rogan kilpailupäivämäärä julkaistiin 4.5.2021 tekemällä Facebook-tapahtuma tälle vuodelle. Tässä vaiheessa syksylle ei ollut tiedossa muita rogaining kisoja. Ratamestari oli tietokonekoulutuksessa, jonka ansioista Louna-Rogaa varten saatiin tehtyä omat nettisivut. Nettisivut julkaistiin 13.5. Aluksi sivuilla oli melko vähän sisältöä, mutta kesän mittaan sivulle saatiin täydennettyä kohtuullisen paljon tietoja Louna-Rogasta ja yleisesti ottaen rogainingista. Louna-Rogan kilpailukutsu julkaistiin 14.5. ja kilpailuohjeet 12.6.
Ilmoittautuminen avattiin 16.5. Ensimmäisen maksukynnys oli 30.6. Siihen mennessä oli mukaan ilmoittautunut 83 kisaajaa. Se oli huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämän vuoksi ajattelimme, että tänä vuonna kisassa olisi mukana ennätysosanotto.
Elokuun loppupuolella tuli kisakeskuksen omistajalta tieto, että toinen tapahtuma olisi Eräkeskuksella samana päivänä kuin Louna-Roga. Hiljaisuuden retriitti tapahtuma oli siirretty kahteen kertaan koronan vuoksi ja jälkimmäisen siirron yhteydessä ei oltu huomattu, että Louna-Rogan päivämäärä oli sellainen, joka osuu retriitin leirin kanssa päällekkäin. Tämän vuoksi mietittiin erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Kisan siirtäminen viikkoa myöhemmäksi ei onnistunut, koska alueella on useampi metsästysseura, jotka todennäköisesti aloittaisivat metsästyksen lokakuun toisena viikonloppuna. Myöskään edellinen viikonloppu ei käynyt kisan järjestäjien menojen vuoksi. Kisapäivä päätettiin siirtää sunnuntaille 3.10. Siirto aiheutti sen, että muutama jo mukaan ilmoittautunut joukkue jäi pois kisasta. Siirron myötä lauantaille tuli vähän myöhemmin Rannikko-rogaining, joka vei varmaankin muutamia rogaajia Lounas-Hämeestä.
Kun kartat piti tilata viimeistään viikkoa ennen kisaa, niin rastipisteiden tarkastamiselle meinasi tulla kiire. Syyskuun puolessa välissä viitenä päivänä kaikki pisteet oli kuitenkin käyty maastossa läpi. Kuten aikaisempinakin vuosina maastokäynnit muuttivat muutamaa rastia. Maasto tai rastipisteet eivät aina vastaa ihan kartalla olevaa tietoa ja silloin on helpompi muuttaa rastipistettä. Viimeisten tarkistusten jälkeen rasteja jäi kartalle 59 kpl. Tämä oli yhdeksän enemmän kuin viime vuonna. Ocad-ohjelmassa kaikkien rastien kierrolle tuli mittaa vähän vajaa 60km linnuntietä pitkin. Käytännössä kaikkien rastien kierto olisi vienyt yli 70km. Tämä ei olisi onnistunut keneltäkään. Mutta emit-kortille mahtuvien 49 rastin kierto olisi ollut ehkä mahdollista, jos tarkoitus olisi ollut kerätä mahdollisimman monta rastia. Mutta 50 rastileimauksen tekeminen kuudessa tunnissa mahdollisimman korkean pistemäärän keräten tuntui myös mahdottomalta saavutukselta.
Rastipisteiden valintaa ohjailivat useat tekijät, joita on vähän tarkemmin käsitelty täällä.
Vaikka ratamestari paistatteleekin somejulkisuudessa yksinään, niin kisan järjestäminen on useamman ihmisen työn tulos. Paikoituksen osalta mukana oli useampia liikenteenohjaajia kisa-aamuna. Tulospalvelussa olleet Markku Paija ja Timo Rokka huolehtivat siitä, että tulokset saatiin oikein. Kilpailun johtajalla; Jaakko Kuusisella, oli monenlaista työtä pitkin vuotta.
Karttapohjan tekemisestä vastasi Jari Sarvi. Ja Jouko Peipinen avusti rastien viemisessä metsään juoksemalla rastileimasimien ja -lippujen kanssa yhden päivän aikana reilut 26km.
Kisapäivänä oli upea aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden jopa lämmin keli. Osittain päivän sään vuoksi kisasta annettu palaute oli todella positiivista. Muutamat toimimattomat seikat eivät päässeet heikentämään positiivista kokonaiskuvaa kisasta. Palautteen pääkohdat pääset näkemään täältä.
Kun kisakeskus oli keskemmällä karttaa verrattuna aikaisempiin vuosiin ja rastien määrää oli lisätty, niin reittivaihtoehtoja oli ratamestarin mielestä riittävästi. Ja kun katsoo joukkueiden käymiä rasteja, niin aika monta erilaista vaihtoehtoa rastien hakuun sieltä löytyy. Ja mukavan erilaisia ovat eniten pisteitä keränneiden joukkueidenkin suunnistamat reitit. Aika moni joukkue sai reittisuunnitelman tehtyä melko nopeasti. Se kyllä kostautui melko monella. Loppupäästä joutui jättämään rasteja käymättä ja viimeinen puoli tuntia saattoi olla jollekin joukkueelle enempi juoksukilpailu kuin rogainingkisa. Tosin maaston kulkunopeutta ei kartasta pystynyt havaitsemaan, joten senkin vuoksi eteneminen saattoi olla hitaampaa kuin etukäteen moni ajatteli.
Kolmen tunnin sarjassa muutamat joukkueet lähtivät kiertämään Liesjärveä, mutta reitit olivat pisteiden keräämiseen liian pitkiä. Kartan pohjoisosassa olevien rastien kiertämisessä piti valita melko tarkkaan rastipisteet, missä reitti kulkisi, jotta pisteitä kertyisi mahdollisimman paljon.
Kolmen tunnin sarjassa eniten pisteitä keräsi sekasarjan joukkue Team Anjala hakemalla 24 rastia. Heillä meni hieman yliajalle, joten 146 pisteen saalista rokottaa viiden ylitysminuutin aikasakko 12 pistettä. Heidän kisansa sujui näin:
Reitin suunnitteleminen olikin yllättävän haastavaa ja vaihdoimme suunnitelmaa useamman kerran. Ratamestarille kiitokset hyvin valituista rastipisteistä!
Yritimme suunnitella sellaisen reitin, jossa tulisi mahdollisimman paljon hyväkulkuista maastoa, teitä ja polkuja, jotta saadaan pidettyä mahdollisimman hyvää vauhtia. Päätimme myös heti suunnittelun alussa, että pysymme kartan pohjoisosassa, sillä emme kolmessa tunnissa ehtisi kovin kauas.
Suunnittelimme ensin käyvämme rasteja myös aivan kartan pohjoisreunasta (vaaleanpunainen reitti), mutta viime hetkellä muutimme suunnitelmaa niin, että jätimme pohjoisen maastopätkät pois ja tulimme lopun nopeakulkuisempaa reittiä (sininen reitti). Uudessa suunnitelmassa tuli enemmän kovapohjaista alustaa ja vähemmän hidaskulkuistamaastoa.
Arvioimme ennen kilpailua, montako kilometriä suurin piirtein ehtisimme edetä kolmen tunnin aikana (verraten aiempiin rogaining- ja suunnistuskilpailuvauhteihin). Arvioimme, että hyvänä päivänä, nopeakulkuisessa maastossa 30 kilometriä ei olisi mahdoton matka. Suunnittelimme reitin niin, että lopussa voisimme katsoa, ehditäänkö tehdä vielä lisälenkkiä muutamalle rastille. Tarvittaessa voisi tulla suorinta reittiä maaliin.
Lähdimme ensin rastille 48 (vaaleanpunainen reitti). Matka eteni hyvää vauhtia ja lähes virheittä. Tie- ja polkupätkillä etenimme reippaasti, mutta kyllä matkan varrelle mahtui myös todella hidasta suopätkää. Aivan reitin lopussa rastilla 53 pohdimme hetken, lähdetäänkö suoraan kohti rastia 94 vai käydäänkö vielä rastilla 74. Aikataulu oli tiukka, mutta laskeskeltiin, että ehtisimme juuri ja juuri, eikä muutaman minuutin myöhästyminen haittaisi. Päätimme lähteä loppukirillä rastia 74 kohti, mutta rasti ei löytynytkään suoraan, vaan teimme reissumme suurimman virheen. Rastia etsiessä aikaa tuhraantui kuusi minuuttia ja maaliin tulikin kova kiire ja sai todella ottaa loppukiriä. Maalista myöhästyimmekin juuri sen kuusi minuuttia... Hyvä pistesaalis saatiin, vaikka myöhästymisestä tulikin miinuspisteitä. Reittimme pituus oli lopulta 30,3 kilometriä...
Kuuden tunnin kisan voitti Aamunkoitto, jossa jäsenenä oli Toni Pikkarainen. Aamunkoitto ehti reilussa viidessä tunnissa hakea 34 rastia. Pisteitä kertyi 201, joka oli kolme enemmän kuin toiseksi tulleella Lupus Extremellä. Kolmen tunnin kohdalla Pikkaraisella oli 124 pistettä kerättynä. Hänen kisa sujui seuraavasti:
Suunnitelma oli varsin optimistinen, noin 50 km (suuntaan L-48-95-50-…), josta löytyi muutaman kilsan verran joustoa kumpaankin suuntaan loppumatkasta. Jotenkin olin unohtanut maaston hitauden, vaikka olen tainnut osallistunut Louna-Rogaan joka kerta. Lievää yliarviointia tuli myös oman kunnon suhteen, ei sitä näköjään 6 tuntia jaksa mennä samaa tahtia kuin 3. Alun perin olin ilmoittautunut 3 h sarjaan ja päätös sarjan vaihdosta tuli vasta matkalla kisapaikalle. Tästä johtuen eväät (ja tankkaus) olivat turhan heppoiset tähän koitokseen. Jo ensimmäisten 5 kilsan pätkien aikana kävi selväksi, että 50 km on tänään liikaa. Vitosien olisi pitänyt taittua keskimäärin 36 min, mutta aikaa kului noin 40 min, ja tämäkin vauhti alkoi tuntua turhan pahalta aivan liian aikaisin. Itse asiassa pahimmat krampit iskivät jo 2 tunnin kohdalla, jotka onneksi hieman helpottivat, kun löysäsin tahtia (pakon sanelemana). Rastilla 93 katsoin karttaa ensimmäisen kerran sillä silmällä, että miten lyhentäminen olisi paras toteuttaa. Päätin kuitenkin jatkaa alkuperäistä suunnitelmaa, vaikka jälkikäteen sanoisin, että 93:lta olisi pitänyt lähteä rastille 85 ja siitä kohti Pirttilahden huoltoa, jolloin Liesjärven kiertäminen olisi vielä ollut mahdollista. Rastilla 47 tuumailin uudestaan reittisuunnitelmaa, ja päätin jättää melko monta rastia väliin matkalla Pirttilahden huoltoon. Ajatuksena oli tehdä päätös Liesjärven kierrosta huollon kohdalla, jonne olin sentään älynnyt laittaa vaihtopullollisen urheilujuomaa. Matkanteko oli varsin tukalaa huollon kohdalla, etenkin metsän puolella alkoi mennä enemmän kävelyksi. Aikaakin oli kulunut jo aavistuksen yli 3 tuntia; periaatteessa tasaisella vauhdilla ja oikomalla olisi Liesjärven kierto ollut vielä aikataulullisesti mahdollisuuksien rajoissa. Mutta mentaalipuolella ei ollut riittävästi masokismia, joten tein päätöksen kääntyä kohti kisakeskusta ja noukkia rastit, jotka matkan varrelle osuvat. Rastit 49 ja 94 kävin vielä poimimassa kisakeskuksen sivuuttamisen jälkeen. 74 ja 46 olisivat olleet ajan puitteissa haettavissa, mutta arvioin, ettei rastipisteiden maisema-arvo ollut riittävä. Viimeisellä parilla tunnilla ei näin ollut varsinaisesti kiire ja aikaa jäi 40 min käyttämättä. Ihan mukavan pitkä lenkki tuli kuitenkin heitettyä.
Ratamestarille erityiskiitos, nyt oli haastetta reittisuunnitteluun! Oma reitti tuli suunniteltua hätäisesti noin vartissa, oletuksena se, että lähes kaikki rastit ehtii hakemaan (kun ei kai ratamestari ”turhia” rasteja vie metsään). Aika pahasti meni metsään tuo oletus.
Kilpailun tulokset, väliajat, joukkueiden kokoonpanot, rastivastaavuudet, kisakartta ja linkki kisasta otettuihin kuviin löytyy täältä.
Tämän vuoden Louna-Rogaan osallistui kaikkiaan 98 joukkuetta ja 200 rogaajaa.
Ne, jotka ovat Forssan Lehden tilaajia, voivat lukea lehdessä olleen kisaraportin täältä.
Koska palaute on ollut todella hyvää, niin melkoisella todennäköisyydellä myös ensi vuonna järjestetään Louna-Roga.
Comments